Poliittisen historian sivuaineopinten yhteydessä suoritin aikoinaan kurssin, jossa yliopistoaikojen lempiluoennoitsijani lähestyi Berliinin lähihistoriaa poliittisten mullistusten muokkaamien rakennusten kautta (tuosta luentosarjasta varastin muuten tämän juttusarjan nimenkin, shame on me). Samainen kurssi synnytti minussa harrastuksenomaisen kiinnostuksen historiakulttuurin fyysisiin presentaatioihin. Ei kestänyt kauaakaan, kun jo lupasin itselleni, että heti kun aika ja paikka sen sallisivat, kävisin urban exploration -hengessä tutustumassa Pekingin rakennuksiin ja "nähtävyyksiin", jotka kommunistivalta on tänne jättänyt. Se aika ja paikka on nyt.

Ettei nyt tule kuitenkaan luvattua liikoja, niin en lupaa näiden teemablogausten olevan mitenkään erityisen säännöllisiä. Kirjoittelen vierailemistani paikoista sitä mukaa kun aika ja olosuhteet antavat myöten. En myöskään väitä olevani vielä olevani kovinkaan perillä läheskään kaikesta mielenkiintoisesta nähtävästä, vaikka olenkin aiheeseen jo perehtynyt pitkän tovin. Siksi uusien paikkojen kartoittaminen vie aikansa. Toivon mukaan saan kuitenkin ensimmäisen varsinaisen "kohde-esittelyn" ulos lähiaikoina.
Until then.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti