Oscareita jaossa

Kun lapsuusvuosien joukkuelajiharrastusten jälkeen tuli vuosikymmen turpaanvetämistä (aka. kamppailulajeja) täyteen, päätin että aika voisi olla kypsä jonkin muun harrasteen etsimiseen. Loppukesästä aloinkin käydä paikallisen improvisaatioteatterin viikottaisissa workshopeissa, jossa opettajan johdolla hölmöillään ja nolataan itseään. Puolet kävijöistä on kiinalaisia, ja puolet länkkäreitä. Kumpikin ryhmä on pääosin pihalla toistensa höpötyksistä, mutta hauskaa on kaikilla, sillä kyseessä on pitkälti fyysinen esiintymistaiteen muoto, jossa verbaaliset väärinkäsitykset vain lisäävät hauskuuden määrää. Eilen kiinalainen oppilas luuli vastaanottavansa viinapulloa länkkäriltä, joka luuli heittävänsä palloa.

Idea teatteriharrastuksesta ei luonnollisestikaan syntynyt tyhjästä. Ala-asteella  tykkäsin valtaisan paljon erilaisten teatterinäytösten luomisesta. Jo tuolloin nautin stephenshowmaisesta komediasta, jossa huumoria revitään kakkapissavitsien sijaan absurdeista juonikuvioista. Niinpä kaveriporukalla valmisteltiin useita slapstick-komedianäytelmiä, joita sitten koulussakin esitettiin. Erityisesti mieleen on jäänyt tuolloiseen Tampere TV:henkin päätynyt jääkiekkokomedia, jonka tuottamiseen useampikin nykyinenkin kaverini osallistui. Ja kun nyt kakkapissahuumoria päästiin paheksumasta, niin todettakoon että näytelmän lätkätiimien nimet taisivat olla Takapihan Pyllistys ja Varkauden Yritys.

Mao ei hölmöilykomediasta välittänyt,
joten kuvan funktio on tuntematon.
Mutta löytyipähän hieno seinämaalaus
hutongeilta.

Ajan myötä harrastus kuitenkin jäi, ja teatterin sijaan alkoivat tytöt, urheilu ja muu kaikkien teinipoikien suosikkiaiheet kiinnostaa. Vielä tänäkin päivänä harmittaa, että en tuolloin ymmärtänyt viedä kiinnostustani esiintymistaiteeseen tuon pidemmälle. Mikäli jollain lukijalla on hyviä ehdotuksia siitä, miten menetettyä aikaa voi vanhoilla päivillä vielä kiriä kiinni, otan avosylein ehdotuksia vastaan. Jatkossa yrittänen aloittaa myös jonkin tanssiharrastuksen, jotta ruhokin pysyy vielä jatkossakin edes jonkinlaisessa kuosissa. Mutta siitä ehkä myöhemmin.