
Mutta sen sivuraiteen jälkeen jälleen omaan kokemukseeni. Olin siis ajelemassa pyörätiellä töistä kotiin, kun yhtäkkiä joku Bemarikuski (Kiinassa ko. automerkki muuten tunnetaan veljellisesti nimellä 别摸我 Biè Mō Wŏ - Älä Koske Minuun - miksiköhän?) kääntyi tien ylittääkseen suoraan eteeni. Pienimpäänkään jarrutukseen tai väistöliikkeeseen ei ollut aikaa ennenkuin polkumme kohtasivat. Pyöräni säilyi ehjänä, mutta joulunaikoihin teloneen polveni onnistuin satuttamaan uudelleen. Mitään vakavaa ei siis kuitenkaan pääsyt tapahtumaan. Tai niinhän minä luulin. BMW-kuskille kun kylkeen ilmaantunut viiden sentin mittainen naarmu rinnastui näemmä maailmanloppuun: "mitä sinä et katsele eteesi kun pyöräilet, nyt tulee kallis lasku!" Tarinoita kalliiksikäyneistä kolareista kuulleena näin jo sieluni silmin kuinka tuhmiin ulkomaalaisiin kohdistetun kampanjan aikana passinsa tyhmänä kotiin jättänyttä ulkomaalaista vedätetään koko ympärille kerääntyneen lössin ja pian paikalle saapuvien virkavallan edustajien toimesta. Olin kuitenkin mielestäni oikeassa, joten toivoin oikeuden vielä voittavan. Epäileväisin mielin ja tuskanhiki otsalla kuulin rahasummien ylöspäinhilaamisen alkaneen taustalla: "1600 yuania....ei vaan 2000!"
Kiina kuitenkin yllätti. Eräs kolarin nähnyt nuorimies sätti bemarikuskia ja autteli minua pro bono selvittämään tapahtunutta poliisille. Poliisinkin mielestä syy oli eteenkääntyneen autokuskin. Minulta tiedusteltiin lähinnä olenko kunnossa. Lopulta Bemarin kuljettaja tajusi bluffinsa kusahtaneen ja tyytyi häipymään paikalta vähin äänin. Aina ei tarvitse näemmä olla oikeusvaltiossa että oikeus toteutuu.
Koti 0 - Vieras 1
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti